Neljä Sulkaa
Harry Faversham: Willoughby, näytät upealta, rakas.
Jack Durrance: Prinsessa Willoughby.
Harry Faversham: Neiti Willoughby.
Willoughby: Milloin te herrasmiehet aiotte kasvaa aikuisiksi?
Harry Faversham: Herrasmiehet! Kutsuiko hän meitä herrasmiehiksi?
Jack Durrance: Luulen niin.

Harry Faversham: Lähdin armeijasta. Ei, Ethne, minä lähdin armeijasta.
Ethne: Miksi?
Harry Faversham: Oli puhetta, että meidät lähetettäisiin ulkomaille. Vuodeksi tai pariksi. En tahtonut odottaa niin kauan ennen kuin pääsisimme naimisiin.
Ethne: Olisin voinut odottaa. Tai tulla mukaasi. Äitini teki saman isälleni.
Harry Faversham: Niin, tiedän sen, mutta en tahdo sitä meille. Olet kaikki mikä merkitsee minulle jotain.
Ethne: Mihin teidät aiottiin lähettää?
Harry Faversham: He eivät olleet varmoja.
Ethne: Onko tämä ystäviltäsi jokin vitsi? Mikä se on, Harry?
Harry Faversham: Pelkuruuden sulka. Eilen kerrottiin, että rykmenttimme lähetettäisiin Sudaniin. Olisimme voineet joutua sotaan.
Ethne: Et tiennyt mihin teidät aiotaan lähettää, sanoit sen itse. Se ei oikeuta heitä kutsumaan sinua pelkuriksi. Etenkään ystäviäsi. Ehkä tämä on väärinkäsitys, sinun on oikaistava se. Sinun on palattava rykmenttiin ja selvittää asia.
Harry Faversham: Ei, en voi.
Ethne: Sitten minä teen sen. Menen tapaamaan Trenchin, Willoughbyn ja Castletonin itse ja kerron heille, että on minun syyni että peräännyit. Teit sen minun vuokseni.
Harry Faversham: Se ei liity mitenkään sinuun, Ethne!
Ethne: Miksi sitten teit sen?
Harry Faversham: En koskaan tahtonut armeijaan! Tein sen isäni vuoksi. Ajattelin, että näin palvelen maatani muutaman vuoden ja pitäisin kaikki onnellisina ja sitten voisin...
Ethne: Tehdä mitä? Että voisimme mennä naimiin? Kerro minulle totuus.
Harry Faversham: Ethne, en koskaan aikonut valehdella sinulle.
Ethne: Et, mutta luuletko että ihmiset antavat meidän unohtaa tämän?
Harry Faversham: En välitä mitä ihmet ajattelevat, Ethne. Välitän vain meistä.
Ethne: Ei ole kyse meistä, Harry. Ei ole kyse vain meistä. Jack voisi antaa henkensä käsiisi.
Harry Faversham: Luuletko etten tiedä sitä.
Ethne: Mene siis takaisin. Ei ole liian myöhäistä. Kerro että erosit minun vuokseni.
Harry Faversham: Olisin voinut erotakkin. Mutten menisi sotaan mistään hinnasta.
Ethne: Sitten sinä olet pelkuri.

Harry Faversham: Kun jotakin tällaista tapahtuu, olet eksyksissä. Et tiedä enää ketä olet tai kuinka taitava olet. Jos teen näin, ihmiset tulevat muistamaan minut tällaisena. Sulka. Ja tällaisena tulen itseäni aina pitämään: pelkurina. Se mitä tiedän on, etten pysty elämään itseni kanssa näin.